Kärpäset saaristolaisaktiiveina
Perinteisestihän kärpäset ovat päässeet merelle ainoastaan pilkkimiehen repussa pienessä muovipurkissa.Rantanplanin ja Soodan moottoripursien kyydissä Skaftungin vanhalle luotsiasemalle. Myös Simapläsi
Nyt meillä oli kuitenkin parempaa tsägää ja pääsimme Kristiinan Kärpästen Pursiseuran (KPS) jäsenten eli
kaapattiin hinaukseen perämoottoriveneineen matkanvarrelta. Luotsiasemalla vietimme yön Soodan veneessä
Pokun, Sniperin, Soodan ja Sakicin kanssa, Simapläsin ja Rantanplanin venekuntien (Rantanplan ja Roffe)
lähtiessä kotiin jo illalla.
Kölikranssareita ahtaushommissa.
Matka alkoi Paavikselta ja satamasta poistuttiin moottoreiden avittamana. Laivaväylälle saavuttuamme
moottorit sammutettiin ja purjeet reivattiin ylös. Tässä vaiheessa viimeistään tajusimme matkasta tuleman
pitkän, sillä tuulten jumalat eivät olleet kovin suotuisia. Onneksi kuitenkaan tälläkään reissulla keripukki ei
pääsisi yllättämään eikä isopahasusi eli nestehukka sillä evästä oli yllin kyllin. Lopulta puhurikin yltyi sen
verran että venhot lähtivät liikkeelle. Ja hienosti liikkuivatkin, äänettömästi ja arvokkaasti kohti kaukaista
määränpäätä. Voi vain kuvitella miltä purjelaivan
miehistöstä tuntui valtavan kaljaasin äänetön
eteneminen
kaukana pimeällä avomerellä...muutamia muitakin nyky-kölikranssareita tuli matkalla vastaan ja näille tietysti
morjesteltiin reippaasti.
Luotsiaseman laiturissa.
Ankkuroiduttuamme
turvallisesti luotsiaseman rantaan alkoi nuotion lämmitys ja saunan polttaminen.
Kuivia puita oli liiterissä ja sytykkeenä käytimme
kärpäsmäiseen tyyliin lähes täydellisenä säilynyttä Life -
aikauslehteä vuodelta pyykkilauta ja maakellari. Ilta sujui esimerkillisen mukavasti saunoen, eväitä
grillaillen ja veneisiin tutustuen. Molemmissa veneissä oli äärimmäisen hienossa kunnossa olevat puuosat,
eikä mikään ihme sillä erittäin hyvää vernissaa löytyi
molempien kapteenien cabiineista
mukavaisesti.
Porukka nuotiolla.
Näissä luontoretkuiluissa on erittäin tärkeää siivota jälkensä, muuten ei hyvä heilu. Niinpä veneessä kuin
lapsoset kehdossa uinutun yön jälkeen siivoiltiin paikat hyvään kuntoon ja lähdettiin paluumatkalle.
Ja kaikki muu olikin sitten turhaa.
Karpaset.com toimitus - tää ON pursiseura, mut mit sitte?
23.8.2010
PANKKIIRI MIEHEN IKÄÄN
Kärpästen onni on se että meillä on joukossa tällaisia ystäviä, jotka vuosi
toisensa jälkeen ovat tukemassa ja vahvistamassa yhteisiä harrastuksia.
Elävät mukana ja ovat tiiviisti toimintojen keskipisteessä kantaen oman
kortensa kekoon. Se lämmittää kenen tahansa sydäntä ja saa hyvälle mielelle.
Mikael Kamlin on yksi heistä. Osalla meistä Kärpäsistä on ollut onni tuntea
hänet jo nuoruusvuosista lähtien. Todistettavasti hyväntuulisuus ja huumori
on synnynnäistä.
Toimittajamme kävi haastattelemassa päivän sankaria ja pääsi samalla
seuraamaan Kärpästen seremoniaa, jossa 007 luovutti sankarille Kärpästen
t-paidan ja shortsit.
007: Täs oli ny sitte tämmöne pikku lahja.
Kamlin : Jaa-ovvai?
Toimittaja: Paljonks täytit?
Kamlin: 50
Toimittaja: Jaksois puhaltaa kaikki kynttilät?
Kamlin: Täh?
Että sillä tavalla leppoisasti sitten sujui juhlaseremoniat.
Kärpäset onnittelevat viiskymppistä herrasmiestä.
www.karpaset.com Kristiinankaupungin kirjeenvaihtaja
20.8.2010